Shout or You Miss Your Stop

You are in a small van with fourteen other people. There is no bell. There is no screen with the name of the next stop. The driver does not have a list, and nobody is going to help you.

Olet pienessä pakettiautossa neljäntoista muun ihmisen kanssa. Ei ole kelloa. Ei ole näyttöä, jossa lukisi seuraava pysäkki. Kuljettajalla ei ole listaa, eikä kukaan aio auttaa sinua.

This is a shared bus, and in many countries it works the same way. It leaves when it is full. It stops where somebody asks it to stop. Your job is to say something out loud before your street goes past the window.

Tämä on jaettu bussi, ja monessa maassa se toimii samalla tavalla. Se lähtee, kun se on täynnä. Se pysähtyy siellä, missä joku pyytää sitä pysähtymään. Sinun tehtäväsi on sanoa jotain ääneen ennen kuin oma katusi jää ikkunan taakse.

You only need two or three words. You say the name of the corner, or you simply say: here is good, please. If you wait until you can see your own door, you are already too late. Say it early, say it loudly, and say it again if nobody hears you the first time. The woman next to you will repeat it for you if you look lost. That happens more often than you would think.

Tarvitset vain kaksi tai kolme sanaa. Sanot kadunkulman nimen, tai sanot vain: tässä on hyvä, kiitos. Jos odotat, kunnes näet oman ovesi, olet jo liian myöhässä. Sano se ajoissa, sano se kovaa, ja sano se uudelleen, jos kukaan ei kuule sinua ensimmäisellä kerralla. Vierelläsi istuva nainen toistaa sen puolestasi, jos näytät eksyneeltä. Se tapahtuu useammin kuin luulisi.