Where the Walls Stand Up

Polly flew into the canyon. The walls were much bigger now. The red rock went straight up. There was no way to climb it.

Polly lensi kanjoniin. Seinät olivat nyt paljon isompia. Punainen kivi nousi suoraan ylös. Sitä ei voinut kiivetä.

Dark lines ran down the wall. They looked like black ink. But they were not paint. Water and dust made them, very slowly, over a long time.

Tummia viivoja juoksi seinää alas. Ne näyttivät mustalta musteelta. Mutta ne eivät olleet maalia. Vesi ja pöly tekivät niitä, hyvin hitaasti, pitkän ajan kuluessa.

Under the rock, Polly found many small nests made of mud. Hundreds of swallows lived there. Ride the wall, one bird said. The warm air goes up.

Kiven alla Polly löysi monta pientä pesää. Ne olivat tehty mudasta. Sadat pääskyset asuivat siellä. Aja seinän mukana, yksi lintu sanoi. Lämmin ilma nousee ylös.

So Polly rode the warm air. She did not move her wings. That evening, the cliff was more than a thousand feet high.

Niin Polly ajelehti lämpimässä ilmassa. Hän ei liikuttanut siipiään. Sinä iltana kallio oli yli tuhat jalkaa korkea.